Rinnakkaislääkkeet

Rinnakkaislääkkeissä kohtaavat korkea laatu ja matala hinta

Rinnakkaislääkkeet tulevat markkinoille alkuperäisvalmisteen patenttisuojan päätyttyä, joten rinnakkaislääkeyritysten ei tarvitse panostaa samassa mittakaavassa tuotekehitykseen ja markkinointiin kuin uusia lääkeaineita kehittävien alkuperäislääkeyritysten. Erilaiset hintakilpailujärjestelmät kuten viitehintajärjestelmä Suomessa kannustavat lääkeyrityksiä laskemaan valmisteidensa hintoja, joten rinnakkaislääkkeiden hinnat ovat yleensä vain murto-osan alkuperäisvalmisteiden hinnoista.

Mitä rinnakkaislääkkeillä tarkoitetaan?

Uuden lääkkeen vaikuttavalle aineelle myönnetään 20 vuoden patenttisuoja, jonka aikana muut eivät saa valmistaa lääkettä. Lääkeaineet voivat saada lisäksi patenttisuoja-ajan pidennystä enintään 5,5 vuotta. Patentti- ja dokumentaatiosuoja antavat lääkkeelle EU:ssa vähintään 10 vuoden yksinmyyntioikeuden, joka takaa riittävät taloudelliset kannusteet uusien lääkkeiden kehittämiselle ja tutkivalle lääketeollisuudelle korvauksen tekemistään investoinneista ja ottamistaan riskeistä. Alkuperäislääkkeen patentin päätyttyä myös muut kuin lääkkeen kehittänyt yritys voivat tuoda lääkkeitä markkinoille.

Rinnakkaislääkkeissä (eli geneerisissä lääkkeissä) on aina sama määrä samaa vaikuttavaa ainetta samassa annosmuodossa kuin alkuperäislääkkeessä ja rinnakkaislääkkeen valmistajan on osoitettava potilaskokein rinnakkais- ja alkuperäislääkkeen biologinen samanarvoisuus eli bioekvivalenssi. Tutkimuksissa potilaille annostellaan alkuperäis- ja rinnakkaislääkettä sama määrä ja lääkeaineen pitoisuutta veressä tarkkaillaan ajan suhteen. Eroa voi olla esimerkiksi maku- tai sidosaineissa tai lääkkeen ulkonäössä. Suurin ja yleensä ainoa potilaalle merkittävä ero onkin lääkkeen hinnassa. Lääkkeet eivät ole normaaleja kuluttajatuotteita, joissa hinnan perusteella voi päätellä jotain myös tuotteen laadusta.

Enemmän säästöjä ja terveyttä

WHO:n mukaan rinnakkaislääkkeiden alikäyttö on yksi keskeisistä syistä terveydenhuoltojärjestelmien tehottomuuteen. Suomi on rinnakkaislääkkeiden käytössä Euroopan keskitasoa, mutta olemme selvästi jäljessä esimerkiksi Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Hollannista.

IMS Healthin laskelmien mukaan rinnakkaislääkkeet toivat vuonna 2014 EU:ssa noin 100 miljardin euron säästöt. Suomessa rinnakkaislääkkeen tulee olla vähintään 50 prosenttia alkuperäislääkettä edullisempi, jotta se voi saada Kelan korvattavuuden. Rinnakkaislääkkeiden käyttöä ja hintakilpailua edistänyt viitehintajärjestelmä toi Kelan tekemän tutkimuksen mukaan pelkästään ensimmäisenä vuonna noin 110 miljonan euron säästöt. Lääkekustannukset olivat olleet vuonna 2015 noin 560 miljoonaa euroa pienemmät kuin ne olisivat olleet ilman viitehintajärjestelmää.

Kolesterolilääkkeistä lääkekorvauksia saaneiden suomalaisten määrä yli kaksinkertaistui vuosina 2002-2010, mutta kokonaiskustannukset puolittuivat samaan aikaan. Edullisten rinnakkaislääkkeiden ansiosta yhä useammalla ihmisellä on mahdollisuus saada tarpeellinen lääkitys ja erityisesti ennaltaehkäisevässä lääkityksessä hinnalla on merkitystä. Rinnakkaislääkkeiden käyttöä lisäämällä olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä valtiontaloudellisia säästöjä, pienentää potilaiden omavastuita ja saada tarpeellinen lääkitys yhä useamman potilaan ulottuville. Samalla luotaisiin liikkumavaraa lääkekorvausjärjestelmään, joka mahdollistaisi uusien ja potilaita hyödyttävien innovatiivisten lääkkeiden nopeamman käyttöönoton.

Huomioi hinta myös itsehoitolääkkeissä

Itsehoitoon siirretyt lääkkeet ovat tyypillisesti olleet jo vuosia markkinoilla, jotta niiden turvallisesta käytöstä on ehtinyt karttunut riittävästi tietoa. Monista itsehoitolääkkeistä on markkinoilla myös edullisempia vaihtoehtoja. Apteekki opastaa sinua sopivan itsehoitolääkkeen valinnassa.